Mitä on ratkaisukeskeinen lyhytterapia?

Ratkaisukeskeinen terapia on matalankynnyksen terapiaa, johon voi tulla ilman lähetettä kuka vain. Joskus käynniksi riittää muutamakin kerta, mutta yleensä maksimissaan 20 kertaa. Tutkimuksissa terapiamuoto on todettu yhtä toimivaksi kuin pitemmät terapiat.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia, eli tuttavallisesti kutsuttuna Ratkes, on terapiamuoto, jonka tavoitteena on löytää jokaiselle asiakkaalle juuri hänelle sopivia ratkaisuja ja suuntaviivoja, jotka vievät häntä pois ongelmista. Lyhytterapia tarkoittaa sitä, että käyntejä on yleisesti 1-20, usein jopa alle 5 kertaa riittää.

Terapia tapahtuu keskustelemalla asiakkaan haasteista ja asioista tai tilanteista, jotka hän kokee ongelmallisiksi ja terapeutin avustuksella lähdetään rakentamaan askeleita kohti tavoitetta. Terapeutin tehtävänä on kysyä kysymyksiä, keskustella asiakkaan tilanteesta ja toiveista ja kuunnella asiakkaan huolia – auttaa löytämään niitä askeleita pois ongelmista.

Ratkes on terapiamuotona asiakasta ja hänen kokemuksiaan kunnioittavaa. Asiakas on terapiatapaamisen tärkein henkilö, terapia lähtee nimenomaan asiakkaan kokemuksesta ja toiveista, siitä miten hän näkee asioiden olevan. Terapeutti ei arvostele asiakasta eikä määrittele miten asiakkaan tulisi elää tai mikä hänen tavoitteensa tulisi olla. Ratkes on nimensä mukaisesti ratkaisuja etsivää, ei niinkään ongelmalähtöistä, kuten joskus terapiasta ajatellaan.

Ratkes on alunperin 1970-luvulla Yhdysvalloissa Milton H. Ericksonin menetelmien pohjalta kehitetty terapiamuoto, joka rantautui Suomeen 1980-luvun puolivälissä.

Kenelle ratkaisukeskeinen lyhytterapia sopii?

Ratkaisukeskeiseen terapiaan voi tulla kuka tahansa matalalla kynnyksellä ilman lähetettä, eikä sitä varten tarvita erillisiä käyntejä lääkärillä tai psykiatrilla. Ratkesia varten ei myöskään tarvita diagnoosia, ainoastaan ajatuksen, että nyt olisi hyvä jutella jonkun kanssa. Ratkes-terapiakäynneistä ei myöskään jää mitään merkintöjä terveydenhuoltoon eikä terapiassa anneta diagnooseja.

Terapiamuotoa ei suositella vakaviin mielenterveyshäiriöihin, traumaperäisten tai psykoottisten häiriöiden hoitoon ensisijaisesti. Sitä on kuitenkin hyödynnetty mm. yksilö-, perhe- ja pariterapiassa, seksuaalisen hyväksikäytön hoidossa, masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Sitä on käytetty myös sosiaalityön, koulun, päihdehuollon ja työpaikkojen ongelmien hoidossa (Suomen lääkärilehti 44/2014 vsk 69).

Ratkes on todettu toimivaksi terapiamuodoksi mm. depression hoitoon liittyvissä tutkimuksissa eikä voimavarasuuntautuneen (ratkaisukeskeisen) terapian ja psykodynaamisen lyhytterapian välillä ei todettu eroa vaikuttavuudessa.