Mitä terapiassa tapahtuu?

Mitä terapiassa tehdään, miettii moni. Maataanko terapiassa sohvalla kertomassa elämästään niinkuin leffoissa? Pitääkö terapiassa itkeä? Onko minun ongelmani liian pieniä terapiaan? Muun muassa tällaisia asioita ihmiset miettivät kun puhutaan terapiasta.

 

Monia mietityttää mitä terapiassa tapahtuu, ja millaista se käytännössä on. Ihmisille on yleensä kertynyt paljon asioita, joista he haluavat terapeutin kanssa jutella, ja ajatukset pyörivät päässä epämääräisenä möykkynä ja tuntuu vaikealta aloittaa mistään. Ongelma ei ole liian pieni, tai liian iso, mutta jos tunnistat ongelman, niin silloin terapiaa kannattaa harkita.

Kun ihminen ajattelee, pitäisikö minun mennä terapeutille, on prosessi asioiden muuttamiseksi jo käynnistynyt. Elämässä on tässä vaiheessa tunnistettu haasteita tai joitain tilanteita, jotka aiheuttavat elämässä harmia ja vaikeuksia. Tämä on vaihe, jossa on otettu jo yksi koko terapeuttisen prosessin isoimmista askelista – ensimmäinen askel.

 

Tervetuloa terapeutin vastaanotolle

ACTerapian vastaanotolle voi tulla paikan päälle, tai tarvittaessa vastaanotto voidaan tehdä etäyhteydellä, jota varten asiakas tarvitsee älypuhelimen tai tietokoneen. Yleisesti suositellaan, että vastaanotolle tultaisiin paikan päälle, sillä siirtyminen toiseen paikkaan töistä tai kotoa virittää aivot ja ajatukset paremmin tulevaan terapiasessioon. Vastaanotto on myös rauhallinen ja turvallinen paikka, jossa ei ole häiriötekijöitä, kuten ehkä kotona työhuoneen oven takana. Mutta nykyaikana etäyhteys on hyvä vaihtoehto, jos on aikatauluhaasteita tai sopiva terapeutti asuu kauempana.

Terapeutti kutsuu sinut huoneeseen (tai tervehditte etäyhteyden välityksellä) ja esittelee itsensä ja kertoo aluksi mistä lähdetään liikkeelle. Sinun ei tarvitse asiakkaana katsoa kelloa tai huolehtia paljonko keskusteluun on aikaa, vaan terapeutti huolehtii siitä.

 

ACTerapian asiakkaana voit valita haluatko istua mukavasti tai lähteä esimerkiksi kävelylle terapian ajaksi. Toisille tuntuu parhaalta istua mukavasti ja toisille liikkuminen on luontevampaa, siksi on tärkeää antaa asiakkaalle mahdollisuus valita hänelle sopivin tapa olla. Ei ole siis pakko maata sohvalla (mutta sekin onnistuu ACTerapian vastaanotolla!), eikä ole pakko itkeä jos ei siltä tunnu. Terapiassa saa olla oma itsensä ja näyttää tunteensa turvallisesti.

 

Vastaanotto on turvallinen paikka olla oma itsensä

Terapeutti pyytää asiakasta kertomaan mikä sai hänet tulemaan vastaanotolle ja miten voi olla avuksi asiakkaan tilanteessa. Usein asiakkaat pyytävät ensimmäisellä kerralla anteeksi puhetulvaansa, sillä heistä tuntuu, että he tulevat valtavan lastin kanssa ja haluavat kertoa elämäntilanteestaan jollekin. Ei huolta! On täysin normaalia, että asioita on kertynyt ja ne ovat joskus monimutkaisia, mutta vastaanotolla voi puhua rauhassa ilman kiirettä.

 

Useimmiten alkuvaiheessa keskustellaan myös tavoitteista, joita asiakkaalla on tilanteeseensa liittyen. Miten hän toivoisi asioiden olevan. Joskus tuntuu vaikealta ajatella, miten parempaan tilanteeseen edes voisi päästä. Terapeutti on juuri sitä varten, että mietitään yhdessä mikä olisi edes pieni askel kohti omia toiveita ja miten sinne voisi päästä. Terapeutti ei tuomitse, eikä terapeutti tuputa ratkaisuja, jotka eivät sovi asiakkaalle. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa itse omaan elämäänsä, eikä terapeutti päätä mikä on asiakkaan parhaaksi.

 

Terapeutin vastaanotto on turvallinen ympäristö jakaa itseään huolettavista asioista, eikä omia haasteitaan tarvitse hävetä. Voi melko varmasti sanoa, että meille kaikille tulee haasteita, joista emme selviä yksin.

Ulkopuoliselle puhuminen on monille helpompaa kuin läheisille.

 

Useimmiten hieman ennen ajan loppumista, terapeutti kertoo ajan olevan lopuillaan, ja vetää keskustelun yhteen. Joskus asiakas saattaa saada tapaamisen päätteeksi jonkin kotitehtävän, joka voi olla esimerkiksi jonkin asian huomioimista elämässä, esim. kuinka paljon jonkinlaisia ajatuksia viikon aikana huomaa tms., ja tähän palataan sitten seuraavassa tapaamisessa.

 

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia kestää yleisesti n. 1-20 kertaa, joskus muutamasta kerrasta on jo riittävästi apua asiakkaan tilanteeseen. Toisinaan tarvitaan enemmän käyntejä.