Työelämässä uuvuttavinta ei välttämättä ole kiire ja stressi, vaan hankala työkaveri. Oletko huomannut, että pelkkä ajatus tietyn kollegan kohtaamisesta saa stressiin nousemaan? Hankala työkaveri on yksi yleisimmistä työuupumuksen ja stressin aiheuttajista.
Erityisen kuluttavaa on passiivis-aggressiivinen käytös, jota on vaikea saada kiinni, mutta joka tuntuu jokaisessa solussa. Passiivis-aggressiivisuus kuormittaa työyhteisöä ”näkymättömästi”, sillä se on se, mitä ei sanota suoraan. Se on esim. piikittelyä, merkityksellisiä huokauksia, sanojen vääristelyä, asioiden jarruttamista ja vaikeuttamista, uhriutumista, hapanta sarkasmia ja väheksymistä. Tällainen työkaveri syö hiljalleen motivaatiota ja iloa omasta työstä, ja jopa vapaa-ajan elämästä.
Yrityksen johdolla ja esihenkilöillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta, ja se kattaa myös henkisen hyvinvoinnin. Esihenkilön tulisi siis puuttua epäasialliseen käytökseen, mutta se ei aina ole helppoa, jos kyseessä on kahden henkilön välinen kiista, jopa sana sanaa vastaan. Siksi tässä artikkelissa käsittelemme aihetta hankalan työkaverin kollegan näkökulmasta ja suosittelen kuormittavissa konfliktitilanteissa keskittymään oman hyvinvoinnin parantamiseen.
Mutta miten tällaiseen dynamiikkaan pitäisi suhtautua, kun kyseessä on kollega, jonka kanssa on tultava toimeen päivittäin?
Miksi jotkut toimivat näin? (Ja miksi sen analysointi on usein turhaa)
On inhimillistä haluta ymmärtää vaikeaa työkaveria: Miksi hän sanoi noin? Mitä hän tällä tarkoitti? Onko hänellä jotain minua vastaan? Syiden pohtiminen on usein kuitenkin turhaa, eikä se edistä omaa jaksamistasi.
Passiivis-aggressiivisen käytöksen taustalla on usein monimutkainen vyyhti. Se voi esimerkiksi kummuta lapsuuden kokemuksista, tilanteista, joissa tunteiden ilmaiseminen ei ollut toivottua, tai pettymysten kokemuksista ja niiden käsittelemättä jäämisestä. Ja myöhemmin passiivis-aggressiivisuudesta tulee suojamekanismi omaa epävarmuutta vastaan. Tällaisella ihmisellä on yleensä vaikeuksia käsitellä konflikteja ja omien tunteiden kokeminen voi tuntua epämiellyttävältä. Kun ihminen kokee asiantuntijuutensa tai asemansa uhatuksi, hän on oppinut, että kannattaa hyökätä hienovaraisesti palauttaakseen kontrollin tunteen, eikä omia tunteita ja ajatuksia tarvitse siten käsitellä.
Mutta! Me emme voi koskaan varmuudella tietää toisen taustoja, motiiveja tai sisäistä maailmaa. Ja mikä tärkeintä: se ei ole meidän tehtävämme. Emmekä hyödy siitä konkreettisesti mitenkään.
Toisen ihmisen analysoiminen harvoin auttaa asiassa, sillä todennäköisesti emme saa tietää mistä hänen epävarmuutensa ja negatiivisuutensa johtuu. On ymmärrettävää ja luonnollista, että yritämme saada syvempää selitystä käytökselle. Mutta syiden pohtiminen vie turhaan energiaa, jota tarvitsisit omaan työhösi ja palautumiseesi. Jos käytät iltasi miettimällä työkaverisi psykologisia motiiveja, hän on päässyt ”asumaan ilmaiseksi” sinun mieleesi ja mielenrauhaasi.
Fokus takaisin itseen – Mitä minussa tapahtuu?
Sen sijaan, että kysymme ”Miksi tuo toinen tekee näin?”, meidän kannattaa kysyä: ”Mitä minussa tapahtuu, kun hän toimii näin?”, ”Miksi hänen käytöksensä saa minut reagoimaan näin?”.
Kun opimme huomaamaan omat reaktiomme – sen, miten vatsanpohjaa kiristää, verenpaine nousee ja leukaperät kiristyvät viestin kilahtaessa – se todennäköisemmin vie meitä askeleen kohti vapautta. Toisen käytös on kiero syötti, mutta se, miten me siihen vastaamme, on meidän hallinnassamme. Passiivis-aggressiivisen ihmisen kanssa toimiessa on hyvä ymmärtää, että tämä käy yksinäistä sotaa omia epävarmuuksiaan vastaan, ja sinä olet hänen sotansa sivullinen uhri. Koska hänen käytöksellään ei varsinaisesti ole mitään tekemistä sinun kanssasi, on järkevämpää opetella pääsemään työkaverin aiheuttamasta ikävästä tunteesta irti, kuin ymmärtää ja vääntää hänen kanssaan kättä.
Tavoitteena ei ole niinkään muuttua tunteettomaksi koneeksi ja välttää omia ikäviä tunteita, joita usein nousee passiivis-aggressiivisesti käyttäytyvän ihmisen kanssa toimiessa. Mutta tavoitteena on kehittää ymmärrystä itseään kohtaan, sekä kykyä pysyä omana itsenään ja säilyttää oma mielenrauhansa, vaikka ympäristö olisi negatiivinen.
Olenko minä itse hankala työkaveri?
Toisinaan on hyvä katsoa myös peiliin – entä jos minä itse olenkin se hankala työkaveri? On hyvä pohtia millainen suhteesi on muihin työkavereihin tai ihmisiin yleensä, pystytkö ilmaisemaan tunteitasi riittävästi ilman, että vetäydyt mykkäkouluun, piikittelet muita ja puolustelet huonoa käytöstäsi syyttämällä muita? Jos huomaat, että monissa ihmissuhteissa tuntuu usein olevan hankaluuksia, voi olla hyvä kysyä itseltäsi, haluanko todella jatkaa tällaista elämää, vai voisiko ikäville tunteille tehdä jotain, etteivät ne hallitse kaikkia ihmissuhteitasi negatiivisesti.
Vaikket olisikaan varsinaisesti hankala ja passiivis-aggressiivinen ihminen, on hyvä katsoa peiliin rehellisesti ja ymmärtää mikä on sinun oma osuutesi kohdalle osuneessa konfliktissa.
Kun työasiat seuraavat kotiin
Passiivis-aggressiivisen dynamiikan raskain puoli on se, ettei sen aiheuttamat ikävät tunteet ja kokemukset useinkaan jää työpaikalle. Ne hiipivät mukaan päivällispöytään, hikoilee mukana kun lähdet treenaamaan, estää nukahtamasta ja aiheuttaa ”maanantaiahdistusta” jo sunnuntaina. Kun tiedät, että huomenna piikittely jatkuu, hermosto on jatkuvassa hälytystilassa.
Jos huomaat, että näin on jo tapahtunut, se on merkki siitä, että tilanne on alkanut ”päästä ihosi alle”, se on alkanut vaikuttaa sinuun ja ajatuksiisi ikävästi. Jos näin on päässyt käymään, ja tuntuu, että tarvitsisit enemmän tukea ja apua hankalan työkaverin kanssa toimiessa, suosittelen sinulle ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.
4 vinkkiä hankalan työkaverin kanssa toimimiseen:
Radikaali asiallisuus: Älä anna polttoainetta tarkoitushakuisesti negatiiviselle dynamiikalle. Jos vastaat piikkiin piikillä tai selittelyllä, peli jatkuu. Vastaa lyhyesti, neutraalisti ja faktoihin keskittyen.
- Tunnista mekanismi: Passiivis-aggressiivinen ihminen välttää suoraa konfliktia. Älä anna hänelle ”piilopaikkaa”, vaan kysy asiallisesti: ”Kerrotko tarkemmin mitä tarkoitat tällä huomautuksella?”
Tarkentavat kysymykset: Vedä hienovaraiset sivallukset valoon. ”Huomasin kommenttisi nettisivujen laadusta. Mitä konkreettista muutosta ehdotat?” Tämä siirtää pallon takaisin sille, joka sen piikikkäästi ensin syötti.
Henkinen etäisyys: Muista, että kollegan reaktiivisuus on hänen tapansa käsitellä maailmaa. Se ei määritä sinun arvoasi tai osaamistasi. Voit kuvitella välillenne lasiseinän: näet mitä tapahtuu, mutta piikkien ei tarvitse tulla läpi.
Kun yksi oireilee, koko työyhteisö maksaa laskun
Passiivis-aggressiivisen henkilön käytös ja hänen aiheuttamat konfliktit saatetaan mieltää vain kahden väliseksi ”henkilökemiaongelmaksi”. Mutta tutkimusten mukaan hankala työkaveri on melko kallis investointi. Haitallinen käytös ei nimittäin jää vain kohteensa ja tekijänsä väliseksi – se säteilee koko työyhteisöön ja hiljalleen yrityksen tulokseen.
Mitä haitallinen käytös maksaa yritykselle?
Psykologisen turvallisuuden romuttuminen: Kun tiimissä on yksi passiivis-aggressiivisesti toimiva jäsen, muut alkavat varoa sanojaan. Luovuus ja ideointi loppuvat siihen, missä pelko arvostelusta tai piikittelystä alkaa. Harva haluaa ottaa riskiä, jos vastassa on ivallinen huokaus tai sarkastinen kommentti.
Tuottavuuden lasku: Epäsuora vihamielisyys on kognitiivisesti kuormittavaa. Tutkimusten mukaan epäkohtelias käytös laskee työntekijöiden suorituskykyä merkittävästi – energia kuluu työn sijasta tilanteiden analysointiin, selustansa turvaamiseen ja stressin käsittelyyn.
Hiljainen tieto lakkaa liikkumasta: Passiivis-aggressiivisuuteen kuuluu usein tiedon panttaaminen valtapelinä. Kun kriittinen tieto ei kulje, virheet lisääntyvät ja päätöksenteko hidastuu.
Sijaissairastaminen ja vaihtuvuus: Kuluttava dynamiikka ajaa parhaat asiantuntijat vaihtamaan työpaikkaa. Yritykselle jää käteen rekrytointikustannukset ja osaamispääoman menetys, kun taas ne, jotka jäävät, oireilevat usein sairauspoissaoloina.
Miten terapia voi auttaa, kun työkaveri on hankala?
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on erinomainen työkalu juuri tällaisen työyhteisön aiheuttamaan kuormitukseen. Terapiassa emme keskity parantamaan haastavaa työkaveriasi, vaan vahvistamaan sinua.
Etsimme keinoja, joilla voit asettaa rajoja ilman huonoa omatuntoa.
Puramme niitä uskomuksia, jotka saavat toisen piikit tuntumaan totuudelta.
Harjoittelemme työkaluja, joilla säätelet omaa hermostoasi stressaavissa tilanteissa.
Varmistamme, että vapaa-aikasi on todellakin vapaata ja palauttavaa.
Sinun ei tarvitse suostua olemaan kenenkään heittopussi. Joskus peli loppuu vasta, kun yksi osapuoli päättää muuttaa omia sääntöjään – eli sinä keskityt omaan hyvinvointiisi hankalasta työkaverista huolimatta.
Tarvitsetko tukea tilanteen ratkaisemiseen?
Tarjoan asiantuntija-apua yksityisille ja yrityksille, joka räätälöidään roolin ja tilanteen mukaan:
1. Yksilöille: Lyhytterapia oman jaksamisen tueksi
Kun haluat vahvistaa rajojasi ja katkaista kuormittavan ajatuskehän. Keskitymme sinun parempaan jaksamiseen ja toimivampien toimintatapojesi vahvistamiseen. 👉 Tästä ajanvaraukseen
2. Esihenkilöille: Psykologinen valmennus ja sparraus
Jykevämpää tukea johtajuuteen ammattilaiselta. Saat tukea ja toimivia näkökulmia haastaviin puheeksiottoihin, epäasialliseen käytökseen puuttumiseen ja oman resilienssisi vahvistamiseen. 👉Tutustu esihenkilön psykologiseen valmennukseen tästä
3. Yrityksille: Organisaation hyvinvointi ja tuottavuus
Autan organisaatioita purkamaan haitallisia dynamiikkoja ja vahvistamaan yksilöiden toimintakykyä yksilöterapian, esihenkilövalmennusten, työyhteisösovittelun ja workshopien avulla. Fokus takaisin perustehtävään. 👉 Lue lisää palveluista yrityksille täältä.
