Perinteikkään Turun joulurauhan julistuksen innoittamana inspiroiduin miettimään millainen olisi vastaavanlainen julistus meidän jokapäiväiseen arkeemme: Työrauha.
Työpaikkojen on tarkoitus olla kasvun ja arvon luomisen paikkoja, se kun on liiketoiminnan perusta. Tulosta luodakseen optimaalisesti, työn tekemisen olosuhteiden kannattaa tukea työyhteisön hyvinvointia ja yksilöiden optimaalista työskentelytilaa. Valitettavasti terapeuttina ja psykologisen hyvinvoinnin asiantuntijana näen liian usein, kuinka työpaikat ovat kuitenkin psyykkisen pahoinvoinnin lähteitä, hyvinvoinnin sijaan. Pahoinvointia tuottava yritys murentaa ihmiset ja samalla yrityksen optimaalisen tuloksen.
Täten julistan työrauhan vuodelle 2026 alkaneeksi!
Työpahoinvoinnin hinta
Miksi työrauha ja sen teemat ovat juuri nyt tärkeitä? Työrauhan julistus kutsuu meidät kaikki tietoisempaan, eettisempään ja inhimillisesti kestävämpään työntekoon. Tarkastellaan muutamaa työpahoinvoinnin negatiivista seurausta yritykselle:
-
- Työuupumus ja sairauspoissaolot: Työuupumuksesta on tullut jokseenkin hyväksytty yritystoiminnan sivuvaikutus. Tilastot osoittavat, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvussa. Ne ovat kalliita ja yrityksen kannalta täysin järjetöntä toimintaa, jos ja kun tavoitteena on tuottaa tulosta.
-
- Presenteismi: Eli tilanne, jossa työntekijä on fyysisesti paikalla, mutta henkisesti poissa tai puolikuntoinen. Johtuu usein mm. työuupumuksesta tai sen osatekijöistä. Työntekijä tekee töitä, mutta ponnettomasti, virheitä tehden ja ilman luovuutta. Palkka juoksee, mutta tuottavuus on vain murto-osa potentiaalista. Usein presenteismi on piilokulu, jonka negatiivista vaikutusta ei ymmärretä.
-
- Muut epäsuorat kulut: kollegoiden työkuorman kasvu, esihenkilön työn määrä ja työnantajan/HR:n ajankäyttö, kuten neuvottelut, työterveysyhteistyö jne..
Lasku yhden työntekijän vajaakuntoisuudesta on helposti vähintään 20 000€/vuodessa. Työhyvinvointiin panostaminen itsessään on huomattavasti edullisempaa ja sillä on lisäksi positiivinen kerroinvaikutus.
Tutkimusten ja omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että yllä mainitut ongelmat kumpuavat usein psykososiaalisesta kuormituksesta, epäselvistä tavoitteista, huonosta johtamisesta, jatkuvista keskeytyksistä, riittämättömästä kommunidaatiosta jne. Kun näitä tekijöitä kohennetaan, siirrymme pahoinvoinnista kohti työn imua. Työn imu on se juttu, se on se mihin kannattaa tähdätä – se on sitä kun lähdet töihin mielellään ja koet positiivisia fiiliksiä työtäsi kohtaan. Joka edelleen johtaa tilanteisiin, joissa on intoa ideoida, kehittää ja hyvällä fiiliksellä on tapana levitä muihinkin, ihan samoin kuin negatiivisellakin. Työn imu – that’s where the magic happens!
Työrauhan kolme kulmakiveä vuodelle 2026
Työrauhalla haluamme pyrkiä tilanteeseen, joka mahdollistaa yllä mainitun työn imun. Se on tila, jossa työ sujuu, suoritus muuttuu haluksi panostaa työhön ja ihminen on parhaimmillaan. Tässä ovat kolme strategista teemaa, joita tarvitaan kun lähdetään rakentamaan parempaa psyykkistä työhyvinvointia:
1. Oikea-aikainen palautuminen
Palautuminen on taito, kuten mikä tahansa muukin, mutta se vaatii organisaation tukea. Työrauhassa kunnioitamme jokaisen työntekijän oikeutta irrottautua työstä, silloin kun hän sitä kokee tarvitsevansa. Mm. jatkuva tavoitettavuus estää aivojen elpymisen vapaa-ajalla. Riittämätön palautuminen voi johtaa työuupumukseen. Työuupumus on vakava tila, yksilölle itselleen etenkin. Toipuminen voi pahaksi päässeessä tilanteessa kestää pitkään ja voi vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja uraan heikentävästi pitkään.
2. Laadukas johtaminen
Johtaminen on tutkitusti yksi suurimmista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Mutta kuka tukee johtajaa? Johtajan arjessa on oltava tukea saatavilla, sillä tiimin vetäminen on usein yksinäinen paikka. Yksittäiset esihenkilökoulutukset ovat harvoin riittäviä. Laadukas ja inhimillinen johtaminen on suoraan yhteydessä parempaan työhyvinvointiin ja pienempään henkilöstön vaihtuvuuteen.
3. Psykologinen turvallisuus
Työympäristö, jossa kannustetaan puhumaan ja jakamaan näkökulmia, luo psykologista turvallisuutta. Erimielisyydet ratkaistaan psykologisesti turvallisin keinoin, ei pelolla. Työilmapiirin tulee olla sellainen, jossa jokainen kokee olevansa tervetullut ja merkityksellinen osa kokonaisuutta. Erilaisuus nähdään mahdollisuutena, eikä uhkana.
Strategisesta hyvinvoinnista kilpailuetu
Kaikki yllä mainitut kolme kohtaa – palautuminen, johtaminen ja turvallisuus – vaativat strategista työhyvinvoinnin kehittämistä. Niitä kehitetään konkreettisilla teoilla, ei tekemällä merkityksettömiä työhyvinvointikyselyitä, joiden dataa ei aidosti hyödynnetä. Strateginen psykologiseen hyvinvointiin ja laadukkaaseen johtamiseen panostaminen maksaa itsensä takaisin. Ensin pienentyneinä työpahoinvoinnin kustannuksina ja hiljalleen työhyvinvoinnin hyödyt alkavat tuottaa kerrannaisvaikutuksia.
Tässä minä voin auttaa. Olen erikoistunut auttamaan organisaatioita siirtymään reaktiivisesta ”tulipalojen sammuttelusta” kohti ennakoivaa ja kukoistavaa työkulttuuria. Yhteistyö voi olla esim.:
- Psykologisen työhyvinvoinnin kartoitus
- Terapiakäynnit henkilöstölle
- Johdon ja esihenkilöiden tuki ja sparraus
- Työhyvinvoinnin workshopit, preset yms.
Jos tunnistat, että organisaatiossanne kaivataan tukea näiden teemojen jalkauttamiseen – olen käytettävissänne. Olethan yhteydessä: anna@acterapia.fi.
Tehdään vuodesta 2026 työrauhan ja paremman tuottavuuden vuosi.
